
Toive blogikirjoitus: Opiskeluvinkkejä
Tässä blogikirjoituksessa pyrimme käsittelemään muutamia sellaisia aiheita, joista olemme saaneet juuri teiltä nuorilta Netarin kanavissa aiemmin sisältöpyyntöä. Tässä tekstissä keskitymme tällä kertaa opiskeluun ja erilaisiin opiskeluvinkkeihin.
Minkälainen opiskelija sinä olet?
Ensimmäinen askel opiskelutaitojen kehittämiseen on kartoittaa hieman, millainen opiskelija juuri sinä olet. Millaiset asiat auttavat sinua sisäistämään uutta tietoa parhaiten? Millainen aikataulu tukee oppimistasi? Opitko parhaiten itsenäisesti vai ryhmässä, hiljaa lukien vai jonkun harjoitteen kautta?
Hyvä tapa vastata näihin kysymyksiin on pohtia aiempaa opiskeluasi, erityisesti jossain sellaisessa koulun aineessa tai kurssissa, jossa koet olevasi hyvä. Arvioi omaa toimintaasi ja huomaa mitkä asiat ovat kohdallasi parhaiten auttaneet tai mitkä asiat ovat tuntuneet sinusta vaikeilta. Voit etsiä myös netistä erilaisia oppimistyyleihin liittyviä testejä, joiden kautta voit paremmin ymmärtää omaa oppimistyyliäsi. Muista kuitenkin testejä etsiessä yleinen lähdekriittisyys ja lähesty niiden tekemistä vain apuvälineenä itsesi ymmärtämiseen eikä valmiina vastauksena siitä millaiset asiat toimivat juuri sinulle.
Voit muovata omaa opiskelutyyliäsi esimerkiksi noiden tekstin alussa esitettyjen kysymysten pohjalta, mutta alta löydät muutamia yleisiä opiskeluvinkkejä, joista voi olla hyötyä kenelle vain.
Vinkki 1: aikataulutus ja pilkkominen
Ensimmäisenä vinkkinä esitämme varsinkin yleisestä aikatauluttamisesta ja opiskeltavan asian pilkkomisesta. Tämä vinkki sopii kaikista parhaiten esimerkiksi pitkien koealueiden opiskeluun.
Tee opiskeltavasta aihealueesta konkreettinen suunnitelma, esimerkiksi merkkaamalla itsellesi paperille ”lukujärjestys”. Riippuen siitä kuinka paljon sinulla on aikaa opiskella kyseinen asia, vaikka ennen koetta tai tehtävän tekoa, voit jakaa tämän suunnitelman vaikka useamman viikon ylitse. Yleensä mitä enemmän aikaa sinulla on opiskelemiseen, sitä paremmin voit oikeasti rauhassa sisäistää opiskelemaasi asiaa. Näin vältät myös kiireestä tai stressistä aiheutuvan ylimääräisen kuormituksen, joka vaikeuttaa opiskelua.
Muista myös aikataulua tehdessäsi pilkkoa opiskeltavaa materiaalia eri opiskelukertoihin, sen mukaan kuinka paljon aikaa olet varannut osion opiskelemiseen. Voit pilkkoa materiaalia osiin esimerkiksi sivunumeroiden mukaan, tai alueiden mukaisesti, vaikka niin että käyt esimerkiksi matikkaa lukiessasi viikon ajan ylitse maanantaista keskiviikkoon läpi kertotauluja ja torstaista sunnuntaihin osissa jakolaskuja.
Vinkki 2: Tauot ja huomion siirtäminen muualle
Toinen yllättävän hyvä vinkki opiskelemiseen on itseasiassa se, että pidät tarpeeksi taukoja ja teet välillä muutakin. Varsinkin jos opiskelet pitkää aluetta materiaalia, jossa on monia eri asioita joita sinun pitäisi oppia, on todella hyvä juttu antaa aivojesi myös välillä hengähtää.
Usein taukojen aikana muiden asioiden tekemisestäkin on hyötyä, esimerkiksi jos käväiset vaikka lyhyellä kävelyllä ulkona saadaksesi vähän raikasta ilmaa ja aivoillesi aikaa sisäistää jo opiskeltua asiaa ennen uuteen osioon siirtymistä. Myös ihan yleisesti asennon vaihto ja vaikka lyhyt jaloittelu auttaa yllättävän paljon.
Vinkki 3: Lukeminen vai tekeminen?
Kolmannen vinkin kohdalla erityisesti pohjaudumme juuri tuohon oman opiskelutyylin teemaan. Kuten jo alun kysymyksissä nostimmekin, eräs tärkeimmistä asioista kartoittaa on se, mitkä asiat auttavat juuri sinua oppimaan parhaiten.
Hyvänä esimerkkinä tästä on se jako, oletko enemmän lukija vai tekijä. Tällä tarkoitamme muun muassa sitä, saatko enemmän irti pelkästä itsenäisestä valmiin tiedon lukemisesta, vai vaikka itse muistiinpanojen tekemisestä saman tekstin perusteella.
Jos huomaat olevasi enemmän tekijä kuin lukija, suosittelemme kokeilemaan opiskelua erilaisten harjoitteiden kautta. Esimerkiksi voit tehdä materiaalista kysymyskortteja, joissa toisella puolella on kysymys ja toisella puolella oikea vastaus ja testata niillä muistiasi. Tai vaihtoehtoisesti voit tehdä opiskelemastasi aiheesta ajatuskartan tai muun piirrettävän pohjan. Vaihtoehtoja tekemiselle on loputon määrä, joita voit vapaasti kokeilla itseksesi tai ryhmässä.
Vinkki 4: Mitä opettajasi tekisi?
Viimeisenä vinkkinä esitämme sen, että asetut itse aiheen opettajaksi. Tämän voit tehdä konkreettisesti esimerkiksi tekemällä opiskelemastasi aiheesta diaesityksen, jonka voit halutessasi jopa esittää, vaikka perheenjäsenillesi tai ystävillesi.
Tärkein tämän vinkin mukaisessa toiminnassa on se, että lähestyt opiskelemaasi aihetta siltä kannalta, että joutuisit sen itse opettamaan jollekin sellaiselle henkilölle, joka ei ole aiheesta ikinä kuullutkaan. Miten lähtisit tällaiselle henkilölle selittämään mistä aiheessa on kyse? Mitä yksityiskohtia siihen liittyen haluaisit korostaa, varmistaen että henkilö ne todella lopulta muistaa? Mitä jos sinä olisit vastuussa tämän aiheen opettamisesta luokkakavereillesi, mihin asioihin kehottaisit heitä kiinnittämään erityistä huomiota?
Kokeilemalla erilaisia näkökulmia lähestymiseesi, voit huomata opiskelemastasi asiasta sellaisiakin asioita, joita et muuten olisi huomioinut. Jos lähestyt materiaalia muutoinkin siitä kulmasta, että sinun pitäisi itse se pystyä muille selittämään, teet itsestäsi opiskelun kautta helposti jo aiheen asiantuntijan.
onnea matkaan!
Toivottavasti tästä tekstistä löytyvistä vinkeistä löytyi jotain, jota innostut kokeilemaan. Etsi rohkeasti myös lisää opiskeluvinkkejä muualta, muistaen kuitenkin yleisen lähdekritiikin ja nettiturvallisuuden periaatteet. Olit minkälainen opiskelija vain, toivotamme sinulle onnea opiskelemiseen!
Voit tulla Netariin juttelemaan opiskelusta tai pohtimaan kanssamme lisää opiskeluvinkkejä. Voit lukea lisää Netarin palveluista täältä www.netari.fi
Kirjoittaja:
Netarin vastuuohjaaja Viivi
Lähteet:
Opintohallitus, oph.fi
Sanoma Pro Oy
Laurea AMK
