Somen ja älypuhelimen tavoitettavuuden noidankehä
Puhelin tärisee ja siihen ilmestyy vilkkuvia valoja. En jaksa avata kavereiden viestejä, joku sovellus huutaa ja vaatii huomiota. Ilmoitukset kasaantuvat ruudulle. En jaksa siirtää huomioilmoituksia ruudun reunasta pois. Kuitenkin hetken päästä huomaan, että puhelin on taas kädessä ja useampi tunti on kulunut videostriimien katseluun TikTokissa. Ahdistaa ja tuntuu et en vaan jaksa vastata kavereiden ja perheeltä tulleisiin viesteihin. Lopulta äiti soittaa ja kysyy, miksi en vastaa.
Vaatimuksena tavoitettavuus 24/7
Kuulostaako edellä mainittu tilanne tutulta? Postmoderni ja digitaalinen yhteiskunta vaatii niin aikuiselta kuin nuoreltakin alati kehittyviä digitaalisia taitoja sekä kriittisyyttä. Aikuistenkin on välillä haastavaa jakaa huomiotaan sekä ohjata läsnäoloaan käsillä oleviin konkreettisiin tehtäviin älylaitteella olemisen sijaan, kehittyvä lapsi tai nuori on vielä isomman rajaushaasteen edessä.
Jatkuvan tavoitettavuuden vaatimus voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa liiallista kuormitusta, uupumusta ja ahdistuneisuutta nuorelle. Puhelimella oloa ja esimerkiksi sosiaalisen median käyttämistä ei tulisi kuitenkaan kokonaan demonisoida, se voi parhaimmillaan tarjota nuorelle sosiaalista pääomaa ja merkittäviä kanavia nuoren sosiaalisten ulottuvuuksien kasvuun. Miten siis hallita omaa toimintaansa puhelimella, ja ottaa niin sanotusti rusinat pullasta älypuhelinta ja sosiaalisen median kanavia käyttäessä?
Itsesääteleminen ja sen vahvistaminen
Ihminen tarvitsee sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, kun toimii vuorovaikutuksessa suhteessa toisiin myös digitaalisissa ympäristöissä. Erilaisilla sosiaalisen median kanavilla toimiessa itsesäätely voi tarkoittaa sitä, että osaa säädellä omaa käyttäytymistä tai esimerkiksi tarkkaavaisuutta poistumalla sovelluksesta tai huomaamalla tarvitsevansa jotain muuta tekemistä. Itsesäätelytaidot digitaalisissa toimintaympäristöissä tarkoittavat siis omien tunteiden ja ajattelun säätelemistä.
Tärkeää olisi vahvistaa itsesäätelyyn liittyviä taitoja, sitä kautta voidaan ennaltaehkäistä liiallisen älylaitteen käytön aiheuttamaa uupumusta ja ahdistuneisuutta.
Itsesäätelytaitojen vahvistaminen digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen
- Aseta itsellesi oikeasti realistinen ruutuaika ja pidä siitä kiinni!
- Kokeile älä häiritse tilan hyödyntämistä, jolloin ilmoitukset eivät tule puhelimesta läpi, jos haluat esim. keskittyä opiskeluun.
- Pyydä aikuiselta apua älylaitteen käyttämisen rajaukseen
- Vietä enemmän ”naama-aikaa” eli hengaile kavereiden kanssa, tee kaikkea muuta kuin ruudulla olemista
- Huomaa oma kehitys ja palkitse itseäsi (jollain muulla kuin ruutuajan lisäämisellä)
- Roomaakaan ei rakennettu päivässä, itsesäätelytaitojen vahvistuminen tapahtuu vain harjoittelemalla
Voit lukea lisää itsesäätelytaidoista täältä ja sosiaalisesta mediasta sekä mielenterveydestä täältä. Jos et yhtään tiedä mistä aloittaa ja haluat tukea itsesäätelytaitojen vahvistamiseen, voit kysyä asiasta esimerkiksi koulukuraattoriltasi tai terveydenhoitajaltasi. Netarista saa myös apua, voit laittaa meille viestiä täältä.
Kirjoittaja
Janina Koski, Digitaalisten palveluiden suunnittelija, Pelastakaa Lapset ry
Lähteet
Maksniemi, Erika. Doctoral dissertation. University of Helsinki, 2023. Adolescents’ socio-digital engagement, sleep, and academic well-being. WWW-sivu.
Neitola, Marita. Artikkeli. Turun ylipisto. Ei julkaisutietoja. Sosiaalisemotionaaliset taidot. WWW-sivu.
Eloranta, Eeva-Johanna. Artikkeli. Turun yliopisto, 2024. Digitalisaatio murentaa itsesäätelytaitoja ja oppimistuloksia. WWW-sivu.
Sainio, Taina. Artikkeli. Sydänliitto Neuvokas perhe, 2024. Lapsen itsesäätelytaitojen tukeminen digiajassa. WWW-sivu.