
Kysymyksiä Yksinäisyydestä
Jokainen meistä haluaa joskus olla yksin, mutta yksinolo ei kuitenkaan ole sama asia kuin yksinäisyys. Kun puhutaan yksinäisyydestä, puhutaan tunteeseen perustuvasta kokemuksesta. Yksinäisyys voi olla hetkellistä tai pitkäaikaista ja siitä on erilaisia muotoja; kuten sosiaalinen, henkinen tai emotionaalinen yksinäisyys.
Yksinäisyys on ikävä tunne, sillä me kaikki tarvitsemme ympärillemme muita ihmisiä, kuten kavereita, perheenjäseniä ja tuttuja. Muiden ihmisten kautta voimme tuntea yhteenkuuluvuuden sekä osallisuuden tunteita. Osallisuuden tunteella tarkoitetaan sitä tunnetta, että me olemme osa jotakin ja voimme vaikuttaa oman elämämme asioihin.
Yksinäisyyden muodot
Yksinäisyyden voi jakaa kolmeen muotoon: sosiaalinen, henkinen ja emotionaalinen yksinäisyys.
Sosiaalisella yksinäisyydellä tarkoitetaan sellaista yksinäisyyttä, joka kohdistuu esimerkiksi omaan kaveripiirin tai kavereiden puutteeseen. Sosiaalista yksinäisyyttä kokeva henkilö kaipaa ennen kaikkea seuraa ja sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voi esimerkiksi hengata vaikka koulussa tai nähdä muutoin vapaa-ajalla.
Henkisellä yksinäisyydellä tarkoitetaan sitä, kun henkilöllä onkin ympärillään seuraa ja ystäviä, mutta ei tunne niin sanotusti ”klikkaavansa” heidän kanssaan. Kokemus olemassa olevista kaverisuhteista on tällaiselle ihmiselle siis jäänyt jokseenkin pinnalliselle tasolle ja hän kaipaisi läheisempiä ystäviä, kuin mitä hänellä jo on.
Emotionaalisella yksinäisyydellä tarkoitetaan oman luottamusverkoston puutetta. Emotionaalista yksinäisyyttä kokeva saattaa kaivata itselleen luottamuksellisia, läheisiä ihmissuhteita, joiden kanssa voisi vaikka syvemmin keskustella tai keihin voi samaistua. Kyseessä on siis samantyylinen kokemus kuin henkisessä yksinäisyydessä, sillä erolla että emotionaalista yksinäisyyttä kokevalla henkilöllä ei välttämättä ole kuitenkaan ollenkaan kavereita. Esimerkiksi moni introvertiksi itsensä kokeva saattaa silti kokea emotionaalista yksinäisyyttä, kaivaten itselleen ennemmin niin sanottuja ”sydänystäviä”.
Yksinäisyydessä voi kuitenkin myös olla hyviäkin puolia, sillä yksinäisyys antaa mahdollisuuden pohtia monia asioita, esimerkiksi sitä mitä oikeasti ystäviltä haluaisit. Tämän kaltainen pohdinta rakentaa omaa itsetuntemusta vahvemmaksi ja antaa tasapainoisempaa yleistä turvallisuuden tunnetta.
Mitä yksinäisyys voi aiheuttaa?
Yksinäisyys on asia, joka vaikuttaa jokaisen hyvinvointiin. Yksinäisyyden tunne voi vaikuttaa esimerkiksi mielenterveydellisesti, lisäten masennuksen ja ahdistuksen tunteiden riskiä sekä edesauttaen kokemuksia arkuudesta sosiaalisissa tilanteissa. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi lisätä myös muuta henkistä pahoinvointia, johtaen joissakin tapauksissa jopa esimerkiksi itsetuhoisuuteen tai henkilön minäkuvan/itsetunnon vahingoittumiseen. Yksinäisyydestä voi myös olla vaikea puhua, peläten vaikka toisten reaktiota, leimaamista tai tunteidesi vähättelyä.
Yksinäisyys voi aiheuttaa jokaisessa erilaisia pitkäaikaisia haittoja, ottaen kuitenkin huomioon jokaisen ihmisen yksilöllisen tilanteen ja sen vaikeuden. Yksinäisyydellä voi olla henkisen pahoinvoinnin lisäksi myös suora yhteys syrjäytymiseen, opiskeluvaikeuksiin, unihäiriöihin, päihdeongelmiin tai kehon fyysiseen sairastumiseen.
On siis tärkeää tiedostaa, että yksinäisyys on asia johon kenellä vain on oikeus saada tukea ja apua. Yksinäisyyttä ei tarvitse hävetä tai pelätä, eikä sen kokeminen tee sinusta millään tavalla huonompaa tyyppiä.
Miten yksinäisyyden tunteeseen voi vaikuttaa?
Yksinäisyyden kokemus on jokaiselle yksilöllinen, eli kenenkään kokemus ei ole täysin samanlainen. Tämän takia ratkaisujakaan yksinäisyyteen ei kannata lähestyä siltä näkökulmalta, että samat asiat auttavat kaikkia. Aloittaessa pohtimaan itselleen sopivia keinoja, on hyvä aloittaa oman tilanteensa kartoittamisesta: mitkä asiat aiheuttavat sinulle yksinäisyyden tunnetta? Missä alueissa elämässäsi haluaisit enemmän seuraa tai yhteistä tekemistä?
Yksinäisyys voi ymmärrettävästi aiheuttaa sellaisen tilanteen, että motivaatio osallistua erilaiseen toimintaan ja löytää uusia ihmisiä joihin tutustua, on matala. On hyvä siksi muistaa, että yksinäisyyden tunnetta ei voi korjata välittömästi ja tilanteen parantaminen vaatii sekä aikaa että vaivaa. Sosiaalinen aktiivisuus, eli erilaisten ihmisten näkeminen ihan pienissäkin määrissä, voi olla hyvä tapa lisätä omaa motivaatiota sekä vähentää pelkoa muiden kohtaamisesta.
Ei siis pidä kiirehtiä tai tuottaa itselleen tähän liittyviä paineita, vaan on parempi käyttää aikaa omien tunteiden ja ajatusten käsittelemiseen ja sitten vasta toimia. Useasti omaa yksinäisyyden tunnetta voivat lisätä vaikka haitalliset ajatukset itsestään tai muista, sekä myös se, jos omat tarpeet suhteessa muihin ovat epäselviä. On siis todella hyvä käyttää aikaa myös itsensä pohtimiseen ja omien ajatusmallien tutkimiseen. Selvittämällä oman pääsi sisältöä lisäät myös sitä mahdollisuutta, että tiedät mitä oikeasti haluat ystäviltä ja osaat etsiä uusia tuttuja oikeista paikoista.
Mistä apua yksinäisyyteen?
Yksinäisyyteen on jokaisen kohdalla ehdottomasti mahdollista vaikuttaa. Kuten aiemmin tekstissä mainittiin, on hyvä ensin kartoittaa vähän sitä, mistä ja minkä takia oma yksinäisyyden kokemus on syntynyt. Tiedostamalla näiden pohdintojen vastauksia, on helpompi myös vastata omaan tarpeeseensa ja löytää sellaista apua yksinäisyyteen joka oikeasti vaikuttaa juuri sinuun ja tilanteeseesi.
Yleisellä tasolla yksinäisyyteen löytyy apua esimerkiksi erilaisista keskusteluapua tarjoavista palveluista. Yksinäisyyteen vaikuttamiseen liittyen löytyy myös paljon opasmuotoista materiaalia. Esimerkiksi linkin takaa Helsinki Mission sivuilta voit tutustua “yksinäisyyden tehtäväkirjaan” tai “minä riitän- oppaaseen”: Helsinki Mission sivut: Mitä on yksinäisyys?. Tämän lisäksi muun muassa linkatuilta Mielenterveystalon sivuilta löytyy myös runsaasti materiaalia ja linkkejä aiheeseen liittyen: Mielenterveystalon sivut: Mistä apua yksinäisyyteen?.
Myös meiltä Netarista on mahdollisuus hakea apua yksinäisyyteen. Voit esimerkiksi osallistua meidän ryhmämuotoisiin palveluihimme Discordissa ja Twitchissä. Voit myös laittaa viestiä Netari WA-tukichattiimme, jonne voit tulla keskustelemaan tunteistasi ja kokemuksistasi yksinäisyyteen liittyen. Ryhmämuotoisissa palveluissa voit tavata uusia ihmisiä ja jopa löytää kavereita, kun taas kahdenkeskisissä palveluissamme luotettavat aikuiset tarjoavat sinulle tilannettasi tukevaa keskusteluapua. Voit tutustua eri palveluiden aikatauluihin ja sääntöihin täältä: www.netari.fi.
Lähteet
MTKL, Mielenterveyden keskusliitto
HUS, Mielenterveystalo.fi
Aivoliitto ry
HelsinkiMissio
Lääkärilehti, Lääkäriliitto